Tiedekerhon perustaminen
Tiedekerhossa on mahdollisuus:
- käyttää monipuolisia työtapoja,
- eri oppiaineiden integrointiin,
- ottaa huomioon eritasoiset oppijat ja näin kaikki voivat kokea onnistumisen tunnetta,
- kehittää vastuuta,
- kehittää herkkyyttä,
- kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten,
- kehittää kykyä havainnoida erilaisia ilmiöitä.
- Hmm... Tästä materiaalia fysiikkakerhoon?
Kerhotunnit ja budjetti
Kerhotoiminta on tärkeä osa opetussuunnitelmaa. Kerholle on hyvä tehdä suunnitelma ja budjetti etukäteen. Ilman määrärahojakin tulee toimeen, mutta esim. retkien tekeminen voi silloin olla hankalampaa.
Työsuunnitelma
Työsuunnitelmassa tulee olla ainakin kerhokertojen määrä, ajankohta ja kerhonohjaaja. Työsuunnitelmassa voisi ottaa huomioon paikkakunnan mahdollisuuksia ja esim. vierailuja yrityksiin. Mieti myös sitä, voitko hyödyntää kerhotoiminnassa vanhempia. Kerhokerroille voi olla valmiina teema tai kerholaiset voivat tehdä tutkimuksia kokeellisia menetelmiä käyttäen.
Tilat
Kerhopaikkana ovat yleensä koulun tilat – siis tuttu ja turvallinen ympäristö.
Työpari tai ohjaajaverkosto
Työparityöskentely soveltuu erinomaisesti tiedekerhotyöskentelyyn. Ideoita syntyy enemmän ja vastuu esim. tarvikkeiden hankinnasta jakaantuu. Työparina voi olla toinen opettaja, opiskelija, vanhempi oppilas, vanhempi tai työntekijä läheisestä yrityksestä. Mikäli työparia ei löydy, opettajan olisi hyvä liittyä kerhonohjaajien verkostoon.
Tiedotus
Hyvä mainos kerhon toiminnasta houkuttelee kerholaiset mukaan. Joskus pelkästään jo sopiva kerhon nimi riittää mainokseksi. Muista myös tiedottaa kerhon työsuunnitelmasta vanhemmille.
Työturvallisuus
Työturvallisuus on tärkein asia kerhotyöskentelyssä. Annettuja työturvallisuusohjeita on noudatettava. Työsuunnitelmaan ei tulisi ottaa töitä, joiden turvallisuutta ei pystytä varmuudella takamaan. Mikäli työskentelyssä käytetään elintarvikkeita, opettajan on tiedettävä myös oppilaiden mahdolliset allergiat.
Raportointi
Tietojen keruu ja muistiinpanojen tekeminen tutkimuksen aikana on tiedemiehen arkipäivää. Näitä taitoja on siis syytä harjoittaa jo tiedekerhossakin. Muistiinpanot voivat olla vapaamuotoisia, mutta varsinkin alaluokkien oppilaille olisi hyvä antaa jonkinlainen malli. Erilaiset kysymykset tai valmiit lomakkeet helpottavat oppilaita jäsentelemään tehtyä työtä. Kerhon lopuksi voi valmistua siis jotain konkreettista – oma kansio, esineitä, runoja, raportteja, julisteita tms., ehkä voisi järjestää jopa näyttelyn ja kutsua vanhemmat ja yhteistyökumppanitkin mukaan.
Ideoita toimintaan
Suunnitelmia voi tehdä lasten tai opettajan omien kiinnostusten kohteiden mukaan. Ideoita tarjoaa lähiympäristö ja koti tai yritys. Ideoita saa myös oppikirjoista tai tiedekirjoista ja internetistä.
Kerhonvetäjän muistilista
