Kysymyksiä ja vastauksia

Alle on kerätty koulun kerhotoimintaan liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

Lähetä oma kysymyksesi.

Kuinka pitkä on kerhokerta?

Yhden koulun kerhotunnin pituus on 60 minuuttia. Kerho voi kestää useamman tunnin peräkkäin.

Voiko koulun kerhotoimintaa järjestää iltaisin?

Koulun kerhotoimintaa voi järjestää ennen oppitunteja tai oppituntien jälkeen, joustavasti oppituntien välissä tai iltaisin.  

Voiko valtion erityisavustusta käyttää uusien henkilöiden palkkaukseen?

Valtionavustusta voi käyttää henkilöstön täydennyskoulutuksesta aiheutuviin kuluihin ja sijaiskustannuksiin, mutta ei uusien henkilöiden palkkaukseen.
Kunnan kerhokoordinaattorin palkkaus voi koostua valtion erityisavustuksesta ja kunnan rahoituksesta.

Lisätiedot: erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus, puh. 040 348 7745 ja
s-posti:riitta.rajala@oph.fi

Voiko kerhon järjestää koulun ulkopuolisissa tiloissa?

Koulun kerhot järjestetään pääsääntöisesti koulun tiloissa. Mikäli koulun kerhoa ohjataan muissa kuin koulun tiloissa, tulee rehtorin hyväksyä ulkopuolisten tilojen käyttö ja varmistua tilojen turvallisuudesta.

Voiko valtion erityisavustusta käyttää tilavuokriin ja -kustannuksiin?

Valtionavustusta ei voi käyttää tilavuokriin ja -kustannuksiin.

Lisätiedot: erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus, puh. 040 348 7745 ja
s-posti:riitta.rajala@oph.fi

Kuinka monta lasta tai nuorta kerhossa voi olla yhtä ohjaajaa kohden?

Kunta määrittelee kerhon ryhmäkoon. Rehtori vastaa kerhon käyttämien tilojen turvallisuudesta ja varmistaa ohjaajien taidot ryhmänhallintaan ja vastuun ottamiseen kerhoryhmistä.

Voiko kerhotoiminnan kehittämisrahoituksella järjestää lyhytkestoisia teemakerhoja?

Osa kerhoista voi kestää koko lukuvuoden, mutta osa voi olla lyhytkestoisia teemakerhoja. Kerhotoiminnan tulee
olla säännöllistä ja tavoitteista, jotta pohja pitkäjänteiselle harrastamiselle voi syntyä. 

Tarvitseeko kerhonohjaajalta pyytää rikostaustaotetta?

Kerhonohjaaja on työsuhteessa koulutuksen järjestäjään ja hänen tulee esittää lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetussa laissa (504/2002) tarkoitettu rikostaustaote.

Otetta tilattaessa on ilmoitettava, mitä työnantajaa ja tehtävää varten se tilataan. Jos työnhakija kuuden kuukauden kelpoisuusajan kuluessa joutuu esittämään rekisteritietonsa myös muulle työantajalle kuin mitä varten ote on tilattu, hän voi käyttää aiemmin tilaamaansa otetta. Ote annetaan vain yli kolme kuukautta kestävää työ- tai virkasuhdetta varten.

Lisätietoja: Oikeusrekisterikeskus.

Voiko yhdistys periä jäsenmaksua koulun kerhoissa käyviltä oppilailta?

Koulun kerhotoiminnan tulee olla osallistujille maksutonta. Yhdistyksen tai muun tahon ohjaamiin kerhoihin osallistuvilta oppilailta ei voi periä jäsen- tai osallistumismaksua, kun kyse on koulun kerhotoiminnasta. Myöskään materiaalimaksua ei voida periä.

Tarvitseeko kokkikerhon ohjaaja hygieniapassia?

Tilanne 1: Kokkikerho järjestetään koulun keittolan yhteydessä
Hygieniaosaamistodistus (hygieniapassi) vaaditaan henkilöiltä, jotka työskentelevät elintarvikehuoneistoissa (esim. koulun keittola). Henkilö voi työskennellä elintarvikehuoneistossa enintään kolme kuukautta ilman hygieniaosaamistodistusta. Työskentelyyn elintarvikehuoneistossa lasketaan kaikki henkilön työhistoriassa ko. tiloissa tekemä työ. Esimerkiksi jos kerhon ohjaaja on ollut jäätelökioskilla kesätöissä yhden kuukauden jossain vaiheessa työhistoriaansa ilman hygieniaosaamistodistusta, on hänellä mahdollisuus työskennellä elintarvikehuoneistossa vielä kaksi kuukautta ilman ko. todistusta. Työ elintarvikehuoneistoissa lasketaan päivinä. Vaikkei hygieniaosaamistodistusta vaadita, tulee kerhon ohjaajalla olla tiedot, miten elintarvikkeita käsitellään oikein.

Tilanne 2: Kokkikerho järjestetään kotitalousluokassa
Kotitalousluokkaa ei rinnasteta elintarvikehuoneistoon vaan kotikeittiöön, eikä hygieniapassia tarvita. Tosin kerhon ohjaajalla tulee olla tiedot, miten elintarvikkeita tulee käsitellä oikein.

Lisätietoja voi kysyä Eviran Hygieniaosaamisen palvelunumero maanantaista perjantaihin kello 9-12, p. 020 690 993.

Tuleeko koulun tarjota kerhoihin osallistuville oppilaille välipala?

Koulutuksen järjestän velvollisuus ei ole kustantaa kerhoihin osallistuville oppilaille välipalaa. Koska koulun kerhotoiminta pidentää oppilaiden koulupäivää ja välipala auttaa jaksamaan kerhoissa, kannustetaan oppilaita syömään välipala. Jos koulussa ei järjestetä välipalamyyntiä, on kerhoihin osallistuville oppilaille hyvä tiedottaa, missä ja milloin omia eväitä voi syödä koulun tiloissa.

Kuka vastaa kerhotoiminnasta kunnassa?

Koulun kerhotoiminta perustuu perusopetuslakiin, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä kunnan ja koulujen opetussuunnitelman, joten kerhotoiminnan kokonaisvastuu kunnissa asettuu luontevasti opetus- ja sivistystoimelle.  Hallintokuntien välinen yhteistyö tukee koulun kerhotoiminnan kehittämistä ja laadukkaan kerhotoiminnan toteuttamista.

Minkälainen koulutus pitää toiminnasta vastaavalla / koordinoivalla henkilöllä olla?

Koulun kerhotoiminnasta vastaavan / koordinoivan henkilön kelpoisuusvaatimuksista päätetään kuntatasolla.

Kerhotyöhön liittyvät palkka- ja palvelussuhdeasiat

Kerhotyöhön liittyvissä palkka- ja palvelussuhdeasioita koskevissa ongelmissa opettajan kannattaa kääntyä ensisijaisesti oman kunnan / koulun opettajien luottamusmiehen puoleen.

Vastauksia saa myös OAJ:n alueellisilta palkkasihteereiltä ja alueasiamiehiltä, joiden yhteystiedot löytyvät OAJ-kalenterista tai OAJ:n edunvalvonnasta

Sponsorointi ja markkinointi koulun kannalta

Opetussuunnitelman perusteissa kouluja kannustetaan aktiiviseen yhteistyöhön yritysten ja yhteisöjen kanssa osana normaalia koulutyötä ja opiskelua. Yritykset voivat tarjota kerhoille esimerkiksi vierailukohteen yrityksessä, yritysten edustajien vierailun kerhossa, yhteisiä projekteja ja tapahtumia tai materiaaleja ja välineitä. Yritys ei kuitenkaan saa käyttää mainontaa tai muuta peiteltyä mainontaa kerhoissa. Kerhon ei ole tarkoitus toimia markkinointikanavana eikä alaikäisille saa jakaa markkinointimateriaalia. Markkinointia koskevat säännökset löytyvät kuluttajansuojalaista.

Sponsorointi on sallittua. Sponsoroinnista on kyse silloin, kun jokin taho rahoittaa tai tukee taloudellisesti koulun kerhoa. Sponsorin vastike tuestaan rajoittuu logoon. Sponsori ei saa vaikuttaa kerhon tavoitteisiin tai sisältöön, mutta se voi koulun ulkopuolelle suuntautuvassa markkinoinnissaan kertoa tukevansa koulun kerhoa. Kaikki muu mahdollinen toiminta on markkinointia, jota on tarkasteltava erikseen. Sponsorin ei ole sallittua esimerkiksi esitellä omien tuotteidensa kuvia tai mainoksia eikä kehottaa ostamaan tuotteitaan. Koulun olisi hyvä kertoa vanhemmille etukäteen sponsorin kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Lisätietoja:

Sponsorointi ja markkinointi koulun kannalta

Kuluttajavirasto