Sivukartta Musta ja valkoinen

Seurakunnan rippikoulun ryhmänohjaajatoiminta eli isostoiminta


Vertaisohjaaja-nimikkeen määrittely isostoiminnassa


Isonen on rippikoulun ryhmänohjaaja, nuorempien tukija ja rinnalla kulkija. Hän on itse käynyt rippikoulun vuotta tai paria aiemmin ja on sen lisäksi osallistunut isoskoulutukseen. Hänestä voidaan käyttää seurakunnittain hieman eri nimityksiä (iso, isonen, ryhmis).

Isoset ovat rippikoululaisia vuoden tai muutaman vanhempia. Jo täysi-ikäistyneet nuoret toimivat usein apuohjaajina rippikoulussa muunlaisissa tehtävissä.


Varsinaisen toiminnan tavoitteet ja tarkoitus

Seurakuntien rippikoulutyö on osa kirkon jatkuvaa ja ihmisen koko eliniän kestävää kasteopetusta. Tavoitteena on, että
  • rippikoululainen vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu,
  • kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja
  • elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä.
Rippikoulunkäymisen voidaan sanoa olevan merkittävä osa suomalaista nuorisokulttuuria. Rippikoulun käy vuosittain 15-vuotiaista nuorista noin 90 %.

Isostoiminta on seurakuntien rippikoulutyön käytännön tarpeista noussutta toimintaa leiririppikoulujen yleistyessä 50-luvun lopulla. Isostoiminnalla on siis pitkät perinteet. Rippikoulujen ryhmänjohtajat olivat rippikoululaisia pari vuotta vanhempia ja he toimivat rippikouluissa isoina veljinä ja siskoina. 60- ja 70-luvulla seurakuntiin luotiin koulutusjärjestelmä, joiden avulla haluttiin kasvattaa nuoria erilaisiin palvelutehtäviin seurakunnassa.

Koulutusjärjestelmä on kehittynyt vuosien myötä. Nykyään merkittävänä tavoitteena koulutuksessa nähdään
  • nuoren oma hengellinen kasvu,
  • isosen valmiuksien kehittyminen ja
  • isosen rooliin kasvaminen.
  • Isostoiminta on keskeinen osa seurakuntien nuorisotyötä ja palvelee myös koko seurakuntaa tuottamalla aputyövoimaa eri työmuotojen tarpeisiin (esim. Lapsi- ja diakoniatyön leirit).

Nuorten ohjaajien toiminnan tavoitteet ja tarkoitus

Isostoiminta on suosittua, kolmasosa rippikoulunkäyneistä tulee mukaan isostoimintaan. Isoskoulutukseen lähtemisen taustalla ovat oma hyvä kokemus rippikoulusta ja kaverit. Nuoret haluavat toimia yhdessä ja tehdä omalta osaltaan rippikoulusta myönteisen kokemuksen myös seuraavalle sukupolvelle. Isosryhmän hyvä yhteishenki ja nuorille annettava vastuu motivoi ja tekee toiminnasta houkuttelevaa.


Toiminnan kuvaus

Kaikissa leirimuotoisissa rippikouluissa toimii isosia ja isosten käyttö yleistyy myös päivä- ja iltarippikouluissa. Rippikoulussa isonen ohjaa omaa pienryhmäänsä ryhmäkeskusteluissa ja käytännön tehtävissä, lisäksi hän osallistuu sovitulla tavalla muiden isosten mukana koko rippikoulu suunnitteluun ja toteutukseen, ns.yleisaskareihin. Isosen toimii välittäjänä rippikoululaisen ja työntekijän välillä, työntekijöiden työtovereina pienryhmänohjaajina ja erilaisissa käytännön aputehtävissä, esikuvina ja malleina rippikoululaiselle, luottohenkilöinä, hengenluojina, innostajina ja kavereina rippikoululaiselle. Käytännöt vaihtevat eri seurakunnissa seurakunnan perinteiden ja leiripaikan ominaisuuksien mukaan.


Ohjaustoiminnan sisällöt, nuorten vastuut ja toimintaperiaatteet

  • Isoset ohjaavat 4-6- hengen rippikoululaisten pienryhmää sekä osallistuvat koko rippikoulun toteutukseen.
  • Isosen tärkeimmät tehtävät ovat yhteishenkeen, esiintymiseen, hengellisten tilanteiden ohjaamiseen, perinteenvälitykseen, valvontaan ja opetuksen tukemiseen littyvät tehtävät. Useimmiten ne merkitsevät käytännössä omasta pienryhmästä huolehtimisista, oman pienryhmän ryhmäkeskustelujen ja ryhmätehtävien ohjausta, iltaohjelmien, vapaa-ajan ohjelmien ja hartauksien toteutusta, erilaisissa sovituissa tehtävissä rippikoulun toiminnallisissa opetustuokioissa avustamista sekä osallistumista käytännön apuaskareihin.
  • Isoset osallistuvat osana rippikoulutiimiä mahdollisuuksien mukaan koko rippikoulun suunnitteluun. Ohjatusti isoset vastaavat usein iltaohjelmien, rippikoulu vapaa-ajan ohjelmien sekä hartauksien suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä muiden isosten tai oman pienryhmän kanssa.

Koulutus

Isoskoulutuksessa opetellaan isosena toimiselle tärkeitä taitoja, kuten leikkien ohjausta, hartauksien pitoa, Raamatun käyttöä, rukousta, ryhmädynamiikkaa ja ongelmatilaisteiden ratkaisua, ihmissuhdetaitoja, tuvallisuutta, omaa kasvua ja itsetuntemusta. Seurakunnat vastaavat itsenäisesti oman isoskoulutuksensa suunnittelusta ja toteutuksesta.

Isoskoulutus kestää 1-3 vuotta. Useimmiten isoseksi pääsee toimimaan rippikoulusssa jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Muut vuodet ovat jatkokoulutusta, jolloin teemoihin syvennytään käytännön kokemusten kautta.

Koulutus on useimmiten joka viikkoinen tai joka toinen viikko kokoontuva muutaman tunnin iltakokoontuminen. Mahdollisesti koulutus sisältää myös 1-3- viikonlopun leirijaksoa.

Isoskoulutusta pidetään tavalla tai toisella jokaisessa seurakunnassa. Joka vuosi isoskoulutuksen aloittaa keskimäärin kolmannes rippikouluikäluokasta, eli vuonna 2003 koko maassa 23000 nuorta. Samana vuonna isosena toimi yli puolet koulutetuista eli 13500.

Rippikoulussa on aikuisia työntekijöitä mukana 1/alkava 10 nuorta, eli normaalikokoisessa rippikoulussa 3 henkilöä. Näiden työntekijöiden tehtävä on päivittäin ohjata ja tukea isosena toimivia. Vaikka isoset ovat osa rippikoulun toteuttavaa tiimiä, he ovat myös työntekijän työn kohteita.


Koulutuksen sisällöt

Isoskoulutuksessa käsitellään seuraavia teemoja:

  • oman hengellisen elämän hoito
  • itsetuntemuksen kehittäminen
  • hartaus- ja jumalanpalveluselämän toteuttaminen
  • isostoiminnan periaatteeliset kysymykset
  • raamattutuntemus
  • kristillinen usko ja muut maailmankatsomukset
  • ryhmän ohjaaminen
  • musiikki
  • esiintyminen ja luova toiminta
  • rippikoulun yleisaskareet

Kouluttajat ja kouluttajakoulutus, käytössä olevat materiaalit

Isoskouluttajina toimivat useimmiten nuorisotyönohjaajat, jotka saavat koulutuksen isoskoulutuksen toteutteamiseen jo opiskeluvaiheessa. Isoskouluttajina toimivat myös nuoriso- ja rippikoulutyönpapit, jotka eivät ole saaneet koulutusta tähän tehtävään opiskelujensa ohessa, vaan perehtyvät itse oma-aloitteisesti aiheeseen. Järvenpään Diakissa onkin viime vuonna alkanut, käytönnön tarpeesta, isoskouluttajan koulutus. Isoskoulutuksen Koulutusmateriaaleina seurakunnissa käytetään olemassa olevia materiaaleja kuten Aarre – isoskouluttajan opasta, Elämä siiville – isoskoulutusopasta, isosen käsikirjaa ja ryhmänjohtajan aapiskirjaa.


Tuloksia ja johtopäätöksiä

Isostoiminta ja rippikoulu ovat kirkon kasvatustyön lippulaivoja. Niiden menestys myös kietoutuu yhteen: isoset ovat yksi rippikoulun menestystekijöistä ja rippikoulutyön menestys isostoiminnan suosion syy. Isostoiminnan vahvuus ovat pitkä perinne ja toimiva, käytännön tarpeita palveleva käytäntö. Nuoret saavat sopivassa suhteessa ja vastuuta ja ohjausta. Isostoiminta itsessään on palkitsevaa, vaikka monissa seurakunnissa isosille maksetaan myös pieni palkkio toiminnasta. Isostoiminta on vahvasti paikallisseurakuntien itsenäistä toimintaa.


Lisätietoja

  • http://www.evl.fi/
  • On kunnia olla isonen. Jouko Porkan tutkimus: Suomen ev.lut.kirkon isostoiminta 2000-luvun alussa. Kirkkohallituksen julkaisu 2004:10.
  • Aarre – isoskouluttajan opas