|
Seurakunnan rippikoulun ryhmänohjaajatoiminta eli isostoimintaVertaisohjaaja-nimikkeen määrittely isostoiminnassaIsonen on rippikoulun ryhmänohjaaja, nuorempien tukija ja rinnalla kulkija. Hän on itse käynyt rippikoulun vuotta tai paria aiemmin ja on sen lisäksi osallistunut isoskoulutukseen. Hänestä voidaan käyttää seurakunnittain hieman eri nimityksiä (iso, isonen, ryhmis). Isoset ovat rippikoululaisia vuoden tai muutaman vanhempia. Jo täysi-ikäistyneet nuoret toimivat usein apuohjaajina rippikoulussa muunlaisissa tehtävissä. Varsinaisen toiminnan tavoitteet ja tarkoitusSeurakuntien rippikoulutyö on osa kirkon jatkuvaa ja ihmisen koko eliniän kestävää kasteopetusta. Tavoitteena on, että
Isostoiminta on seurakuntien rippikoulutyön käytännön tarpeista noussutta toimintaa leiririppikoulujen yleistyessä 50-luvun lopulla. Isostoiminnalla on siis pitkät perinteet. Rippikoulujen ryhmänjohtajat olivat rippikoululaisia pari vuotta vanhempia ja he toimivat rippikouluissa isoina veljinä ja siskoina. 60- ja 70-luvulla seurakuntiin luotiin koulutusjärjestelmä, joiden avulla haluttiin kasvattaa nuoria erilaisiin palvelutehtäviin seurakunnassa. Koulutusjärjestelmä on kehittynyt vuosien myötä. Nykyään merkittävänä tavoitteena koulutuksessa nähdään
Nuorten ohjaajien toiminnan tavoitteet ja tarkoitusIsostoiminta on suosittua, kolmasosa rippikoulunkäyneistä tulee mukaan isostoimintaan. Isoskoulutukseen lähtemisen taustalla ovat oma hyvä kokemus rippikoulusta ja kaverit. Nuoret haluavat toimia yhdessä ja tehdä omalta osaltaan rippikoulusta myönteisen kokemuksen myös seuraavalle sukupolvelle. Isosryhmän hyvä yhteishenki ja nuorille annettava vastuu motivoi ja tekee toiminnasta houkuttelevaa.Toiminnan kuvausKaikissa leirimuotoisissa rippikouluissa toimii isosia ja isosten käyttö yleistyy myös päivä- ja iltarippikouluissa. Rippikoulussa isonen ohjaa omaa pienryhmäänsä ryhmäkeskusteluissa ja käytännön tehtävissä, lisäksi hän osallistuu sovitulla tavalla muiden isosten mukana koko rippikoulu suunnitteluun ja toteutukseen, ns.yleisaskareihin. Isosen toimii välittäjänä rippikoululaisen ja työntekijän välillä, työntekijöiden työtovereina pienryhmänohjaajina ja erilaisissa käytännön aputehtävissä, esikuvina ja malleina rippikoululaiselle, luottohenkilöinä, hengenluojina, innostajina ja kavereina rippikoululaiselle. Käytännöt vaihtevat eri seurakunnissa seurakunnan perinteiden ja leiripaikan ominaisuuksien mukaan.Ohjaustoiminnan sisällöt, nuorten vastuut ja toimintaperiaatteet
KoulutusIsoskoulutuksessa opetellaan isosena toimiselle tärkeitä taitoja, kuten leikkien ohjausta, hartauksien pitoa, Raamatun käyttöä, rukousta, ryhmädynamiikkaa ja ongelmatilaisteiden ratkaisua, ihmissuhdetaitoja, tuvallisuutta, omaa kasvua ja itsetuntemusta. Seurakunnat vastaavat itsenäisesti oman isoskoulutuksensa suunnittelusta ja toteutuksesta.Isoskoulutus kestää 1-3 vuotta. Useimmiten isoseksi pääsee toimimaan rippikoulusssa jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Muut vuodet ovat jatkokoulutusta, jolloin teemoihin syvennytään käytännön kokemusten kautta. Koulutus on useimmiten joka viikkoinen tai joka toinen viikko kokoontuva muutaman tunnin iltakokoontuminen. Mahdollisesti koulutus sisältää myös 1-3- viikonlopun leirijaksoa. Isoskoulutusta pidetään tavalla tai toisella jokaisessa seurakunnassa. Joka vuosi isoskoulutuksen aloittaa keskimäärin kolmannes rippikouluikäluokasta, eli vuonna 2003 koko maassa 23000 nuorta. Samana vuonna isosena toimi yli puolet koulutetuista eli 13500. Rippikoulussa on aikuisia työntekijöitä mukana 1/alkava 10 nuorta, eli normaalikokoisessa rippikoulussa 3 henkilöä. Näiden työntekijöiden tehtävä on päivittäin ohjata ja tukea isosena toimivia. Vaikka isoset ovat osa rippikoulun toteuttavaa tiimiä, he ovat myös työntekijän työn kohteita. Koulutuksen sisällötIsoskoulutuksessa käsitellään seuraavia teemoja:
Kouluttajat ja kouluttajakoulutus, käytössä olevat materiaalitIsoskouluttajina toimivat useimmiten nuorisotyönohjaajat, jotka saavat koulutuksen isoskoulutuksen toteutteamiseen jo opiskeluvaiheessa. Isoskouluttajina toimivat myös nuoriso- ja rippikoulutyönpapit, jotka eivät ole saaneet koulutusta tähän tehtävään opiskelujensa ohessa, vaan perehtyvät itse oma-aloitteisesti aiheeseen. Järvenpään Diakissa onkin viime vuonna alkanut, käytönnön tarpeesta, isoskouluttajan koulutus. Isoskoulutuksen Koulutusmateriaaleina seurakunnissa käytetään olemassa olevia materiaaleja kuten Aarre – isoskouluttajan opasta, Elämä siiville – isoskoulutusopasta, isosen käsikirjaa ja ryhmänjohtajan aapiskirjaa.Tuloksia ja johtopäätöksiäIsostoiminta ja rippikoulu ovat kirkon kasvatustyön lippulaivoja. Niiden menestys myös kietoutuu yhteen: isoset ovat yksi rippikoulun menestystekijöistä ja rippikoulutyön menestys isostoiminnan suosion syy. Isostoiminnan vahvuus ovat pitkä perinne ja toimiva, käytännön tarpeita palveleva käytäntö. Nuoret saavat sopivassa suhteessa ja vastuuta ja ohjausta. Isostoiminta itsessään on palkitsevaa, vaikka monissa seurakunnissa isosille maksetaan myös pieni palkkio toiminnasta. Isostoiminta on vahvasti paikallisseurakuntien itsenäistä toimintaa.Lisätietoja
|
