|
Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilastoimintaMannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilastoiminta on vuodesta 1972 lähtien peruskoulussa toiminut tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Tavoitteet ja tarkoitusTukioppilastoiminta on vertaistukea: nuoret tukevat toisiaan keskustelemalla ja järjestämällä yhteistä toimintaa. Toiminta lisää nuorten välistä vastuuntuntoa, vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteistyötä koulussa. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilastoiminta parantaa koulun työskentelyilmapiiriä muun muassa ehkäisemällä koulukiusaamista, sovittelemalla ristiriitatilanteissa ja edistämällä suvaitsevaisuutta. Tukioppilaiden järjestämä toiminta luo me-henkeä koulussa ja edesauttaa hyväksyvän ja myönteisen ilmapiirin ja yhteisön syntymistä. Vertaistukeen perustuva tukioppilastoiminta voi ehkäistä alkavia ongelmia. Toiminnan näkökulma on ennaltaehkäisyssä eikä sitä ole tarkoitettu vakavien ongelmien ratkaisuun. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on luoda ilmapiiri, jossa kaikki kouluyhteisön jäsenet tulevat hyväksytyksi ja jossa kiusaamista ei missään muodossa hyväksytä. Jo se, että koulussa järjestetään kiusaamista ehkäisevää toimintaa, antaa selvän viestin yhteisön periaatteista. Nuorten ohjaajien toiminnan tavoitteet ja tarkoitusTukioppilastoiminnan edellytys on aikuinen, joka ohjaa toimintaa. Koska toiminta perustuu nuorten omaehtoiseen tekemiseen, tarvitaan aikuista tukijaksi ja kannustajaksi. Ohjaaja on osallistaja, joka mahdollistaa nuorten omaehtoisen toiminnan. Varsinkin toiminnan alkuvaiheessa tukioppilaiden halukkuus on suuri, samoin heidän itselleen asettamansa odotukset ja vaatimukset voivat olla kohtuuttomia. Ohjauksen avulla tukioppilastoiminta löytää tarkoituksenmukaiset muodot ja pysyy realistisena. Koska tukioppilasohjaaja on erittäin tärkeä osa toimintaa, tehtävä tulisi hoitaa sellaisen, joka aidosti nauttii siitä. Ohjaajan omalla persoonalla on ratkaiseva vaikutus toiminnan onnistumiselle. Ohjaajina toimivat aikuiset ovat useimmiten aineenopettajia. Joskus ohjaajana on koulun ulkopuolinen toimija, esimerkiksi kunnan nuorisotyöntekijä. Tukioppilastoiminta on koulun sisällä tapahtuvaa nuorisotyötä. Tukioppilasohjaajan ja tukioppilaan suhde on erilainen kuin opettaja-oppilas perusasetelma. Tukioppilasohjaajalla on omia tavoitteita toiminnalle. Ne voivat olla ammatillisia tavoitteita, tai tavoitteena voi olla kohdata nuoret uudesta näkökulmasta. Ohjaaja voi siirtää toimintaan myös muun opettajakunnan tai kouluyhteisön asettamia tavoitteita. Ulkoiset ja sisäiset tavoitteet on hyvä tunnistaa. Tukioppilasohjaaja
Edellä kuvatut tehtävät ovat niitä, jotka tekevät toiminnasta laadukkaan MLL:n toimintamuodon. On tärkeää, että toiminta noudattelee kunkin koulun arvoja ja toiminta oman koulun näköiseksi. Riippuen tukioppilaiden toimintamuodoista, ohjaajankin tehtävät vaihtelevat. Vertaisohjaajan määrittelyTukioppilastoiminta perustuu vertaistuen ideaan, jossa nuoret auttavat ja tukevat toisiaan jakamalla kokemuksiaan yhdessä. Vertaisuus tarkoittaa jaettua kokemusmaailmaa ja sitä, että puhutaan samaa kieltä: käsitteillä on vertaisille yhtäläinen merkitys. Nuori on vertainen henkilö, joka osaa ja pystyy asettumaan toisen nuoren asemaan ja nuorta ympäröivään yhteisöön. Vertainen asettuu suhteessa toiseen henkilöön tämän rinnalle, ei ylä- tai alapuolelle ja on siten tasavertainen suhteessa toiseen. Nuorilla vertaisryhmän merkitys on yleensä varsin suuri, sillä ystävillä ja nuorisokulttuureihin kuulumisella ja niistä erottautumisella peilataan paljolti omaa kehitystä. Tukioppilas on vapaaehtoinen nuori, joka on saanut tukioppilas toimintaan koulutuksen. Hän on kiinnostunut toimimaan rakentavassa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tukioppilaana toimimisen ydinajatus on se, että toiminta parhaimmillaan on jokaisessa päivässä olevaa välittämistä, ei niinkään mahtipontisia ja suuritöisiä tapahtumia. Tukioppilaat toimivat vertaistukena muille nuorille. Useimmiten tukioppilaat ovat perusopetuksen 8. tai 9. vuosiluokan oppilaita. Toiminnan kuvausJokainen koulu toteuttaa omannäköistään toimintaa ja toimintamuodot saattavat vaihdella. Keskeisimpiä tukioppilaiden toimintoja ovat uusien oppilasryhmien kummeina toimiminen ja ryhmäytymisen tukeminen oppitunteja pitämällä ja toiminnallisia tutustumisleikkejä järjestämällä, koulun ja nuorten palveluista sekä harrastuksista tiedottaminen ja luotettavana keskustelukumppanina toimiminen. Tarvittaessa tukioppilas ohjaa muiden palveluiden piiriin ja voi tiedottaa oppilashuoltoryhmälle vakavista ongelmista, kuten koulukiusaamistapauksista. Lisäksi tukioppilaat järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia. Koulujen alkaessa tukioppilaat julistavat valtakunnallisen Koulurauhan.
Tukioppilaiden peruskoulutuksen kesto on 16 tuntia. Peruskoulutuksen tavoitteena on antaa tukioppilaille valmiudet tukioppilaana toimimiseen. Koulutuksessa tukioppilas löytää oman tukioppilasidentiteettinsä, ryhmäytyy muiden tukioppilaiden kanssa ja vahvistaa sosiaalisia taitojaan. Tukioppilaiden peruskoulutus voidaan järjestää valinnaisainekurssina, viikonloppuleirinä tai muulla, kyseiselle koululle ja sen toimintakulttuurille sopivalla tavalla. On tärkeää, että tukioppilasohjaaja on paikalla koko koulutuksen ajan. Hänen läsnäolonsa luo ryhmään turvallisuutta ja jatkuvuutta. Pääsääntöisesti peruskoulutuksen järjestää tukioppilasohjaaja. Kouluttajana voi myös toimia MLL:n tukioppilaskouluttaja. Tukioppilaskouluttajan pitämä koulutus on maksullinen. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on tukioppilaskouluttajia, jotka toimivat koulujen tukena tukioppilaiden koulutuksissa. Kouluttajia on noin 60 ja valtaosa heistä toimii kouluttajana oman työnsä ohessa. Tukioppilaskouluttajan peruskoulutuksen laajuus on 60 tuntia ja sen lisäksi heille järjestetään jatkokoulutuksia. Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestää tukioppilasohjaajille 16 tunnin mittaisia peruskoulutuksia sekä valtakunnallisia ohjaajapäiviä. Tukioppilaiden peruskoulutus koostuu kolmesta osiosta. Osiossa, minä, tukioppilas, aloitetaan koulutus ja puhutaan itsetuntemuksesta, tukioppilaan tehtävistä ja tukioppilastoiminnan perusteista. Toisessa osiossa, vuorovaikutus, puhutaan ihmissuhdetaitojen vahvistamisesta, ryhmässä toimimisesta ja tukioppilastoiminnan haasteista. Osiossa tukioppilastoiminnan muodot, puhutaan toiminnan tavoitteellisuudesta ja suunnittelusta, toimintamuotojen löytämisestä, yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa ja arvioinnista. Tässä osiossa myös päätetään koulutus. On tärkeää, että nämä osiot tulevat käsitellyiksi kaikkien tukioppilaiden koulutuksessa. Tukioppilaiden jatkokoulutukset voivat olla myös tukioppilasohjaajan eri teemoista pitämiä kokoontumisia, yhdessä jonkin toisen koulun kanssa järjestettyjä viikonloppuleirejä, MLL:n piiristä tilattuja räätälöityjä koulutuksia tai piirin järjestämiä jatkokoulutusleirejä ja -tapahtumia. Järjestetyn koulutuksen lisäksi tukioppilaat oppivat toimiessaan tukioppilaina, suunnitellessaan ja arvioidessaan toimintaa. Erilaisilla tutustumiskäynneillä koulutuksen sisältö monipuolistuu ja laajenee. Tukioppilaskouluttajaa voi pyytää kouluttamaan tukioppilaiden jatkokoulutuksia. Teeman voi sopia yhdessä kouluttajan kanssa. Kaikki MLL:n tukioppilaskouluttajat kouluttavat koulukiusaamisen huomaamisesta ja ehkäisystä, ehkäisevästä päihdetyöstä, erilaisuuden arvostamisesta ja itsetuntemuksesta. Lisäksi kouluttajasta riippuen mahdollisia teemoja voivat olla esimerkiksi ryhmä- ja tiimitoiminta, ryhmädynamiikka, viestintä ja vuorovaikutus ja erilaiset leikit. MLL:lla on myös kouluttajia, jotka kouluttavat tukioppilaita nuorten turvallisesta netinkäytöstä. Peruskoulutuksen sisältö:
Käytössä olevia materiaaleja
Tarkempaa tietoa tukioppilastoiminnasta:
|
