Arviointi on kehittymisen väline

Kerhotoiminnan arvioinnin tarkoituksena on mm.

• punnita, miten toiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu
• missä on onnistuttu ja
• missä on vielä kehittämisen varaa.

Systemaattisesti toteutettu kerhotoiminnan arviointi edesauttaa hallittua toiminnan kehittämistä. Samalla voi tarkistaa toiminnan suuntaa: onko mielekästä jatkaa kerhotoimintaa ennallaan vai muutetaanko sitä jotenkin.

Kerhotoiminnan sykli on tyypillisesti syys- ja kevätkausi tai vuosi. Arviointia on hyvä harjoittaa ainakin kunkin syklin lopulla.

Kerhotoimintaa arvioivat kerholaiset, vanhemmat ja järjestäjät

Kerhotoiminnan arviointia voidaan toteuttaa ainakin kahdella tavalla: kerholaisten ja heidän vanhempiensa antaman palautteen avulla sekä kerhotoiminnan järjestäjän itsearviointina.

Spontaanin palautteen huomiointi ja kirjallinen kysely arvioinnin menetelminä

Kerholaisilta, heidän vanhemmiltaan ja muilta yhteistyökumppaneilta voidaan saada arvokasta spontaania palautetta kerhon toimintakauden aikana. Kannattaa harkita myös riittävän kattavien kirjallisten kyselyjen tekemistä ainakin kerholaisille ja heidän vanhemmilleen. Kullakin kerhotoimintaa harjoittavalla organisaatiolla on oma tapansa arvioida ja kehittää toimintaansa.

Esimerkki kerhonjärjestäjän itsearvioinnista

Arvioinnin kohteena voi olla esim. toiminnan

• tarpeisiin vastaamisen onnistuminen
• suunnitelman laatu
• tulokset eri toimijoiden kannalta sekä
• puitteet (esim. tila-, rahoitus- ja ohjaajaresurssit).

Voidaan mm. selvittää

• missä onnistuttiin ja miksi
• mitä halutaan jatkossa kehittää ja miten.

Arvioinnin selkiyttämiseksi voidaan antaa toiminnan eri alueita arvioitaessa pisteitä, esim. 1-5, jossa 1 = onnistuttiin välttävästi ja 5 = onnistuttiin erinomaisesti.

Koulun kerhotyö on osa koulun opetussuunnitelmaa, joten sen arviointiin voidaan soveltaa opetussuunnitelman arvioinnin tapoja. Lue lisää koulun opetussuunnitelmasta ja arvioinnista.