Esteet ja mahdollisuudet

1. Sitoutuminen

Koulun kerhotoiminnan kehittäminen on haasteellista ja antoisaa työtä. Se vaatii koordinoijaltaan sitoutumista ja kokemusta siitä, että lasten ja nuorten ohjatulla vapaa-ajalla on useita positiivisia seuraamuksia.

2. Tuki

Mikäli yksittäinen koulun henkilökunnan jäsen innostuu kehittämään oman koulunsa kerho- ja vapaa-ajan toimintaa, on hänen tärkeää löytää itselleen tukiverkosto. Välitön tuki on tultava koulun sisältä. Mikäli esim. koulun oppilashuolto ja erityisesti rehtori näkee tärkeäksi lähteä mukaan tukemaan ja kehittämään koulun ennaltaehkäisevää työtä juuri kerho- ja vapaa-ajan toimintojen kautta, voidaan aikaansaada hyviä tuloksia.

3. Työpari

Työpari on myös ehdottoman tärkeä, jotta toimintamalli ei kehity yhden työntekijän projektiksi. Kun koulun sisäinen näkemys on yhtenäinen, voidaan verkostoa lähteä rakentamaan koulun ulkopuolelle.
Jokaisella koululla on erilaiset mahdollisuudet tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kannattaa lähteä etenemään itselle jo läheisen yhteistyötahon kautta. Ideoita kannattaa myös poimia käyttöönsä esimerkiksi Yad ry:n kautta.

4. Yhdyshenkilö

Jotta omaan kouluunsa voi saada aikaan aktiivista kerho- ja vapaa-ajan toimintaa sekä mahdollisesti pienryhmiä, on muistettava, että yhteistyötahojen on tunnettava itsensä tervetulleiksi osaksi koulun toimintaa. Siten on tärkeää, että koululla on yhteyshenkilö, jonka kautta eri seurojen ja järjestöjen sekä julkisenkin sektorin edustajat saavat toimintaansa käynnistettyä. Kerhojen vetäjiä on hyvä tavata ja suunnitella toimintaa etukäteen. Tässä voidaan käyttää tukena hyvin oppilaille tehtyjä kyselyitä eri kerhotoimintojen tarpeesta.

5. Yhteiset tavoitteet

On myös muistettava, että julkisella ja kolmannella sektorilla saattaa olla hyvinkin erilaisia toimintakulttuureja. On hyvä asettaa yhteisiä tavoitteita, joita varmasti lasten ja nuorten parissa toimivilta löytyy. Kerho- ja vapaa-ajan toimintaa kehittävän ja koordinoivan on hyvä omata avoin mieli ja saada sama ajattelutapa leviämään myös koulun sisällä.

6. Aikaa

Kerho- ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen vaatii työaikaa. Työparityöskentelyssä työtä voidaan jakaa, mutta silti on varauduttava siihen, että eri käytännön järjestelyihin kuluu aikaa erityisesti lukuvuoden alussa. Kerhojen markkinoiminen oppilaille, tilakysymysten varmistaminen, kartoitusten tekeminen lapsille ja opettajille vuoden mittaan, tarvittavan kohdennetun toiminnan kehittäminen jne, vievät aikaa ja vaativat organisointikykyä.

Usean toimintavuoden jälkeen työtaakka helpottuu ja kerhotoiminta on jo osa arkea

Vakiintuessaan koulun kerho- ja vapaa-ajan toiminta muuttuu sujuvaksi osaksi koulun arkea ja toimintamallia kehittävien työtaakka helpottuu. Parhaimmillaan tilanne koulussa on sellainen, että järjestöt sekä muut toimijat ottavat kouluun päin yhteyttä ja ehdottavat erilaisten kerhojen käynnistämistä. Koulun ei siis tarvitse enää aktiivisesti ottaa yhteyttä toimijoihin päin. Jotkut kerhot saattavat jatkua samojen lasten kanssa useamman vuoden ajan.

Yhteistyötahojen tullessa tutuiksi, on myös käytäntöjen hoitaminen helpompaa. Myös koulun sisällä henkilökunta innostuu usein vetämään kerhotoimintaa, kunhan heitä tuetaan ja kannustetaan. Koulun ollessa avoin eri toimijoille, leviää myös koulun positiivinen maine ja toimijoita on helppo saada mukaan yhteistyöhön.

"Tää on maailman paras kerho!"

Paras palkinto hyvin toimivasta koulun kerho- ja vapaa-ajan toiminnasta tulee kuitenkin suoraan alueen lapsilta ja nuorilta. Oma harrastus on lapselle parhaimmillaan se paikka, jossa kehitetään taitoja, itsetuntoa, vuorovaikutustilanteita ja kohdataan sekä toisia lapsia että aikuisia.
Harrastuksessa harjoitellaan sitoutumista, pidetään hauskaa, saadaan positiivista ja rakentavaa palautetta ja koetaan onnistumisia, joskus myös epäonnistumisia. Ja nähdään, että niistäkin selvitään! Kuten erään kerhon tytöt kertoivat: ”Ei me edes pysyttäis ystävinä ilman tätä kerhoa. Tää on maailman paras kerho!”.